Siihtala – yhteisöllisyyttä kasvattaen

    Siihtala saattaisi olla tänään Joensuun kaupungin keskusta, jos varhaiset kaupungin perustamissuunnitelmat Ruotsin vallan ajalla vuonna 1785 olisivat toteutuneet. Pielisjoen mutkassa kohonneelle Siihtalan kummulle suunniteltiin tuolloin suurta neliporttista kirkkoa. Useista hakemuksista huolimatta Joensuu sai kaupunkioikeudet vasta v. 1848 ja kirkot rakennettiin Kirkkokadun kumpaankin päähän.

    Viime vuosikymmenillä on usealla rakennuttajalla ollut Siihtalantie 12-tontille suuria suunnitelmia, mutta kenties kumpu omppupuineen on odottanut juuri tätä: EKOLOGISIN PERIAATTEIN RAKENNETTUA ASUNTO-OSAKEYHTIÖTÄ, jossa on huomioitu yhteisöllisyys tiloissa, pihan kuntoilulaitteissa, hyötyviljelylaatikoissa sekä koko tontille ulottuvan ”syötävän” puutarhan suunnittelussa.

    Lue lisää Oma osuuskunnan yli satavuotisesta historiasta, johon on vahvasti kuulunut yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen.

    Pohjois-Karjala – paikallisuutta tukien

    Pyhäselän Oma Osuuskunnan ydinajatus on: toimia kannattavasti, lisätä jäsenten omistuksen arvoa ja mahdollistaa sekä aineellinen että aineeton palkitseminen. Yhteistyöllä sidosryhmien kanssa vaikutetaan ja osallistutaan paikkakunnan ja liike-elämän kehittämiseen. Tässä Siihtalantie 12 -hankkeessa paikallisen yrittäjyyden tukeminen on keskiössä ja edelleen tavoitteena on lisätä osuuskunnan varallisuutta sijoittamalla pitkäjänteiseen ja matalakustannuksiseen tulevaisuuden asumiseen. Suunnittelu pyritään tekemään niin, että myös aineettomista palkinnosta ja eduista voivat nauttia myös kaikki 49 asunnon asukkaat! Tavoitteenamme on myös oppia tästä – ja rakentaa myöhemmin lisää tulevaisuuteen suunnattuja asuntoja.

    Kuten rakentamisprojektin Unelmasta-sivulla kerrotaan, kyse on yli satavuotisesta jatkumosta, jossa pyhäselkäläiset ovat sinnitelleet itsenäisinä jopa rahalaitosten fuusioitumista ja kansainvälisiä trendejä vastaan. Kuin kunnianosoituksena edesmenneille osuustoiminnan sukupolville, lupaamme toiminnassamme: käyttää rakentamisessa pienten paikallisten yritysten palveluja ja satsata suunnittelussa elinkaariajatteluun, panostaa elämänlaatuun kuten sisäilmaan ja ympäristökuormituksen vähentämiseen. Siihtalantie 12 ei kurkottele tulevaisuuteen, vaan se on jo siellä!

    Suomi – tulevaisuuden rakentamista edistäen

    Olemme perehtyneet rakentamisen paitsi ekologisiin trendeihin myös ruohonjuuritason toiveisiin: Samalla kun halutaan olla modernien palvelujen ja nopeiden etäyhteyksien ytimessä, kaivataan omaa rauhaa, turvallisuutta ja stressiä alentavaa luontonäkymää omasta ikkunasta!

    Turhasta tavarasta halutaan eroon, vain olennainen riittää, mutta sen on oltava käden ulottuvilla. Suurimmat toiveet liittyvät asumisen terveellisyyteen (sisäilmaan ja materiaaleihin) sekä erityisesti ekologisuuteen – mitataan sitä rahassa tai ympäristökuorman vähentämisessä. Vastaamme näihin toiveisiin. Huomioimme myös aktiiviset ikinuoret, heidän yhteisöllisyyden kaipuun ja yhteisötalouden edut kuten yhteiskäytössä olevat sähköautot, kodinkoneet, harrastusvälineet jne.

    Sijoittajan näkökulmasta kohde on turvallinen ja tuottava käyttökulujensa takia. Lisäksi se vastaa monella tavalla niitä toiveita, joita nuorilla asumiseen liittyy: ”Nuorten aikuisten asumiselle asetettuja vaatimuksia leimaavat etenkin kohtuuhintaisuus – myös asuinympäristön ilmaiset tai kohtuuhintaiset ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä – sekä mahdollisuudet liikkua kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä kaikkiin arjen ja vapaa-ajan kohteisiin.” Lue uusin tutkimus Nuorten asuminen 2020

    Tellus – hiilineutraaliutta tavoitellen

    Tavoitteemme Siihtalantie 12-hankkeessa ulottuvat myös maailmanlaajuisiin haasteisiin. Lähdimme rohkeasti tavoittelemaan pienkerrostalolle harvinaista hiilineutraaliutta – lopulliset laskelmat siitä valmistuvat projektin edetessä, mutta lähtökohdat siihen ovat todella hyvät.

    Ennätykselliset 8 maalämpökaivoa, jotka tuovat luontaisen lämmön 260 metrin syvyydestä. Kun lisäksi uusinta teknologiaa käytetään siihen, jotta maalämpökaivot myös jäähdyttävät kesähelteillä asunnot, päästään jälleen kohti ekologisempaa asumisviihtyvyyttä. Katoille asennettavat tehokkaat aurinkopaneelit mahdollistavat asunto-osakeyhtiölle myös ylimääräisen sähkönmyynnin.

    Oma merkityksensä hiilineutraalisuuslaskelmissa on vulkaanisen luonnonsaven käyttäminen ulkoseinärakenteissa ja pidättäytyminen epäorgaanisten eristeiden käytöstä.